Tutustu tuoreimpaan numeroon:
https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/view/1_2_2023
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret toteaa, että kysymys myöhemmän iän opiskelumahdollisuuksista kytkeytyy ikäsyrjinnästä vapaan yhteiskunnan edistämiseen: ”Aikuisten tavoitteellinen opiskelu ja harrastaminen auttavat konkreettisesti haastamaan ikääntymistä koskevia ikäviä ennakkoluuloja ja raivaamaan tilaa omalle tavalle elää ja ikääntyä. Vanhanakin on oikeus sivistää itseään. Tämä on hyvä muistaa koulutusleikkauksia koskevassa päätöksenteossa.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Kaisa Hytönen ja Sanna Ilonen tarkastelevat sisäisen yrittäjyyden työelämämerkitystä ja reflektiopintoja. Yrittäjyyskasvatuksessa opiskelijat tulee ottaa nykyistä enemmän huomioon, jotta voidaan tukea heidän motivaatiotaan yrittäjyystaitojen opiskeluun ja taitojen siirtymistä työelämään.
Katja Köykkä, Katja Vähäsantanen ja Soila Lemmetty syventyvät narratiivisessa viitekehyksessä toteuttamassaan tutkimuksessa vähän tutkittuun aiheeseen: osaamisen johtamiseen hajautetuissa organisaatioissa esihenkilöiden omien kokemusten pohjalta. Kun työtä tehdään hajautetusti ja verkostoissa, osaamisen johtaminen vaatii rakenteita ja yhteisiä käytänteitä.
Mervi Lahtomaa osoittaa aikuisopiskelijoiden haastatteluihin perustuvassa, narratiivista lähestymistapaa hyödyntävässä tutkimuksessaan, että avoin yliopisto ja avoimen väylä ovat tärkeitä käännekohtia työikäisten elämässä. Opinnot vahvistavat opiskelijan luottamusta itseensä opiskelijana ja voivat kannustaa tutkinnon opiskeluun. Tutkinnolta odotetaan lisäarvoa koulutus- ja työuralle ja siten vahvistusta työllistettävyydelle sekä työtä koskeville vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksille.
Tuulikki Laes ja Laura Kiuru tutkivat identiteettityöskentelyä aikuisbändissä transformatiivisen oppimisen tilana tarjoumien ja sosiaalisen tunnustamisen näkökulmista. Bändissä oppimisen kamppailu ja julkiset esiintymiset luovat myöhäisikäisille mahdollisuuksia oman identiteetin uudelleen konstruointiin sekä musiikin oppijana että yhteiskunnan toimijana.
Hanna Koivisto, Katri Komulainen ja Hannu Räty tarkastelevat moraalisen uran ja institutionaalisen minän rakentuminen yliopisto-opintojen alkuvaiheessa. Vuorovaikutuksen tutkija Erving Goffmanin moraalisen uran, vaiheiden ja asemien sekä institutionaalisen minän käsitteitä soveltava tutkimus hahmottelee haastatteluaineiston pohjalta prototyyppisen moraalisen uran mallin. Se kuvaa opiskelijan kohtaamat vaiheet ja asemat sekä niitä määrittävät hyveet.
NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Kristiina Hannukainen ja Marion Fields esittävät, että järjestöjen on kyettävä sanoittamaan sivistysroolinsa uudelleen. Uudistavaan oppimiseen pohjaava, osallistavin menetelmin tuotettu sivistysvisio on yksi askel kestävään tulevaisuuteen.
NÄKÖKULMASSA POLITIIKKAAN Miika Kekki, Reetta Ronkainen, Tanja Seppälä ja Marjukka Weide väittävät, että kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet kuvaa osallisuuden tavoitetta epämääräisesti ja kapeasti. Käsitettä ei määritellä, vaan osallisuuteen viitataan kapearajaisesti työmarkkinaosallisuutena ja epäsuorasti siten, että sen merkitys jää avoimeksi.
NÄKÖKULMASSA TUTKIMUKSEEN Briitta Koskiaho toteaa, että markkinatalouden tunkeutuminen yliopistoihin Euroopan unionin yliopistopolitiikan tuella uhkaa tieteen ja tutkimuksen vapautta Saksassa.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee mediatutkija ja kulttuurigerontologi Hanna Varjakosken, joka tutkii Itä-Suomen yliopistossa ikääntyneiden digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä.
KIRJA-ARVIOISSA tarkastellaan muun muassa hoitavaa lukemista, työelämän kehittämistä jatkuvan oppimisen ja koronapandemian jälkien näkökulmasta, John Deweyn kasvatusfilosofiaa, tarinallista journalismia ja rasismia.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys