AITU2018: Ilmoittaudu pian & kutsu avoimen julkaisemisen -seminaariin

19.1.2018


Aikuiskasvatuksen Tutkimuspäivät 2018

Sivistys, kansalaisuus ja osallisuus rapautuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa

Aika ja paikka: Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus 15.-16.2.2018. Päätapahtumaa ennen järjestetään keskiviikkona 14.2. ennakkotyöpajoja.
Järjestäjät: Itä-Suomen yliopisto & Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura

Ajankohtaista:

  • Nyt on aika ilmoittautua - Tule mukaan kuuntelemaan kiinnostavia puheenvuoroja, vaikka ohjelmassa ei olisikaan omaa alustusta. Tapahtuma on tarkoitettu myös perustutkinto-opiskelijoille. 

Tärkeät päivämäärät:

  • 3.2.2018 Ilmoittautumisaika päättyy. Huom. Kun ilmoittaudut 3.2. mennessä, säästät ilmoittautumismaksussa.
  • 4.2.-11.2.2018 Jälki-ilmoittautumiset
  • 14.2.2018 Ennakkotyöpajat
  • 15.-16.2.2018 Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivät 2018
  • Järjestelytoimikunnan koordinaattorina toimii vuodenvaihteesta alkaen Erja Laakkonen | erja.laakkonen@uef.fi.

Päivityksiä ennakkotyöpajoihin 14.2.2018:


Tervetuloa Aikuiskasvatus-tiedelehti avoimeksi julkaisuksi -seminaariin!

Ajankohta ja paikka: 14.2.2018, klo 13-14.45. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus. Futura, Yliopistokatu 7, F100

Alustava ohjelma

13.00 Tervetuliaissanat
- Yliopistonlehtori Risto Ikonen, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura & Itä-Suomen yliopisto 
- Toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Kansanvalistusseura 

13.15 Julkinen tiede – miten me toteutamme sitä
- Päätoimittaja Hanna Lappalainen, Virittäjä-tiedelehti

14.00 Avoin tiedejulkaiseminen ja tiedeseura
- Puheenjohtaja Juhani Tähtinen, Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, Kasvatus & Aika (etänä)

Lisätiedot: ATS:n verkkosivu sekä
Terhi Kouvo
toimituspäällikkö
+358 400 396 437
Kansanvalistusseura
terhi.kouvo@kvs.fi



Aikuiskasvatuksen Tutkimuspäivät 2018 - Sivistys, kansalaisuus ja osallisuus rapautuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa

Toivotamme Joensuuhun Aikuiskasvatustieteen tutkimuspäiville tervetulleiksi kaikki konferenssin teemasta sekä aikuisten oppimisen ja aikuiskoulutuksen ja -kasvatuksen teemoista kiinnostuneet tutkijat, opettajat, opiskelijat, asiantuntijat sekä muut toimijat.

Sata vuotta täyttävässä itsenäisessä Suomessa kysytään usein, olemmeko menettämässä sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen varaan rakentuneen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan. Richard Sennettiä siteeraten voidaan puhua jopa hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisesta. Koulutusjärjestelmä on valtiontalouden leikkausten ja uusliberaalin koulutuspolitiikan puristuksessa ja epävarmuus lisääntyy sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien uudistuskaavailujen myötä. Samanaikaisesti monet kokevat demokraattisten päätöksentekojärjestelmien heikentyneen ja vihapuheen lisääntyneen.

Kansalaiset ajautuvat sosiaalisen median myötävaikutuksella erilaisiin, omaa ajattelua vahvistaviin alakulttuureihin ja pienryhmiin, joissa dialogille ja toisin ajattelemiselle ei ole mahdollisuutta. Erilaiset informaatiovaikuttamisen keinot valeuutisten ja ”vaihtoehtoisten faktojen” muodossa ruokkivat tätä kehitystä. Puhutaan jopa totuuden jälkeisestä ajasta, ja tutkijat koetaan enemmän rasitteeksi kuin yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tutkittua tietoa tuottavaksi resurssiksi.

Hyvinvointia haastavat myös osallisuuden kokemusten ja mahdollisuuksien eriytyminen: eriarvoistuvat nuoruudet ja aikuisuudet sekä elämänkulun katkokset ja säröt. Yhteiskunta on jakautunut globalisaation ja teknologisen kehityksen voittajiin ja häviäjiin: kasvukeskuksien helposti työllistyvään koulutettuun työvoimaan ja taantuvien teollisuuspaikkakuntien köyhtyviin pitkäaikaistyöttömiin, kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajiin tai erilaisiin vähemmistöihin myönteisesti ja kielteisesti suhtautuviin.

Tämä kaikki haastaa myös aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen sekä alan tutkimuksen uudella tavalla. Koska edellä kuvatut ilmiöt ovat ns. kinkkisiä ongelmia, joille ei löydy yhtä ratkaisua, tarvitaan myös tuoreita avauksia perinteisten ja tuttujen, mutta osin toimimattomiksi osoittautuneiden aikuiskasvatustieteellisten ratkaisuyritysten notkeuttamiseksi. Siksi pääpuhujiksi on kutsuttu sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta ja yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti ja tutkimusperustaisesti juuri tällaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja arvonmuodostukseen.

Konferenssissa etsitään monitieteisesti ratkaisuja: Millä tavoin voimme aikuiskasvatuksen tutkijoina ja kouluttajina vastata yhteiskunnallisen eriarvoistumisen haasteeseen? Miten onnistumme edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoista osallisuutta ja kansalaisuutta? Miten pystymme paremmin huomioimaan nuorten ja aikuisten oppimisen ja koulutuksen erilaiset tarpeet? Kuinka rakentaa dialogia ja keskinäistä ymmärrystä tai vahvistaa me-näkökulmaa toiseuttamisen sijaan?

On aloitettava rohkeasti itsenäisyyden 101. vuosi asettamalla tavoitteeksi hyvinvointivaltion uudelleenrakentaminen – tai ainakin sen rapautumisen hidastaminen palauttamalla oppiminen, sivistys, yhteisöt, yhteisöllisyys ja kansalaisuus niille kuuluvaan asemaan.
 


 AITU2018-pääluennot

Miksi sosiaaliturva ei kannusta koulutukseen?
Professori Heikki Hiilamo (Helsingin yliopisto) (torstai 15.2.)

Sosiaaliturvajärjestelmä on kokoelma erilaisia siiloja, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Järjestelmä ei kannusta etenkään haastavassa tilanteessa olevia nuoria ja aikuisia hankkimaan koulutusta. Käsittelen opetusministeriölle ja valtioneuvostolle laatimieni selvitysraporttien pohjalta sitä, missä ongelmakohdat ovat ja miten niitä voisi korjata.

Heikki Hiilamo, Kathrin Komp, Pasi Moisio, Thomas Babila Sama, Juha-Pekka Lauronen, Aasa Karimo, Päivi Mäntyneva, Antti Parpo & Henri Aaltonen (2017). Neljä osallistavan sosiaaliturvan mallia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2017. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=17301
Heikki Hiilamo, Anne Määttä, Karoliina Koskenvuo, Jussi Pyykkönen, Tapio Räsänen, Sanna Aaltonen (2017). Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti. Opetusministeriö. http://nuorisotakuu.fi/documents/3924414/4306153/Nuorten-osallisuuden-edistaminen.pdf/122e4715-8d92-4c33-ae55-6cd77a1ed065

Oppiminen, uteliaisuus ja prekaarisuus
Professori Eeva Jokinen (Itä-Suomen yliopisto) (perjantai 16.2.)

Näyttää varmalta, että todistamme kolmatta teollistumisen käännettä, joka johtaa vähitellen uuteen yhteiskuntamuotoon ja vaikuttaa elämisen tapoihin. Uutta muotoa on luonnehdittu kognitiiviseksi kapitalismiksi ja siinä tehtävää työtä älytyöksi. Näyttää siltä, että erityisesti niin sanotut keskiluokkaiset työpaikat vähenevät ja tilalle syntyy epämääräisiä mutta luovia, uuden omaksumista edellyttäviä ja epävarmuuden sietämistä edellyttäviä töitä. Monet ammatillisessa hierarkiassa nykyään alhaalla olevat työt kuten hoivaaminen, siivoaminen tai rakentaminen säilyvät, mutta nekin edellyttävät aina vaan enemmän hoksnokan käyttämistä ja herkkyyttä esimerkiksi asiakkaiden tarpeille. Yhteiskuntateoriassa näitä kysymyksiä on lähestytty muun muassa prekarisaatio-keskustelun avulla. Käytän sitä tässä esitelmässä miettiäkseni, mihin kaikkeen muutos liittyy, ja mitä se voi tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksille tehdä elämästä elettävää, olla utelias ja oppia uutta tilanteessa, joka tuntuu olevan täynnä yksilöllisiä ja kollektiivisia uhkia, kyynisyyttä ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
 


Lisätietojatapahtuman verkkosivu

Lämpimästi tervetuloa Joensuuhun ja hyvää viikonloppua!