Aikuiskasvatus on monta ja moninaista

Aikuiskasvatus on tieteenalana pohtinut usein paikantumistaan, moninaisia ammatillisia kenttiään ja oman olemassa olonsa oikeutusta. Kerta toisensa jälkeen se on löytänyt itsensä erilaisista marginaaleista ja rajapinnoilta tieteen ja tutkimuksen hierarkioissa. Toisaalta marginaalit ja rajapinnat ovat aikuiskasvatuksen tutkijoille uuden tiedon, luovuuden, inspiraation ja kriittisen tutkimuksen lähteitä. Aikuiskasvatus ei ole yksi, vaan monta ja moninaista. Aikuiskasvatustutkijat voivat löytää itsensä korkeakoulututkimuksen ja -pedagogiikan, työelämän tutkimuksen ja henkilöstövoimavarojen kehittämisen sekä asiantuntijuustutkimuksen, elinikäisen oppimisen ja koulutuspolitiikan tutkimuksen, vapaan sivistystyön sekä sosiaalipedagogisesti orientoituneen pedagogisen tuen, elämänhallinnan ja osallisuuden sekä syrjäytymisen kentiltä.

Aikuiskasvatuksen tutkimus koskettaa teoreettisesti aikuisuuden siirtymiä ja uudelleenmäärittelyn kysymyksiä sekä aikuisuuden kasvun, kehittämistyön sekä koulutuksen kysymyksiä varhaisaikuisuudesta kypsään aikuisuuteen aina vanhuuden ikävaiheeseen saakka. Kolmannen ja neljännen iän kysymykset sekä ohjauksellisuuteen liittyvät kysymykset nousevat entistä keskeisempään asemaan suomalaisen yhteiskunnan ikärakenteiden muutosten myötä myös aikuiskasvatustutkimuksessa. On aika tuoda marginaalit ja rajapinnat keskusteluun ja näyttää, kuinka niissä syntyy liikettä, vastarintaa ja voimaa, joka voi mahdollistaa uudenlaista tietoa, yhteisöllisyyttä ja tutkimuksellista vuoropuhelua.

Tutkijatapaamisessa aikuiskasvatuksen teemoja nostetaan keskusteluun teemaryhmien kautta. Teemaryhmät ovat tietyn aihealueen ympärille rakentuneita  keskusteluryhmiä, joita vetävät kyseisen aikuiskasvatuksen osa-alueen asiantuntijat. Teemaryhmissä tutkijat esittävät 20 minuutin mittaisen alustuksen, jonka jälkeiset 10 minuuttia on omistettu ryhmäkeskustelulle. Tutkijatapaamisen teemaryhmät ja niissä esiteltävien esitysten tiivistelmät löydät täältä.